Kuulailua ja tapasta

Mulle tuli tossa vähän aikaa sitten hirveä Sporttipassistressi, kun yksi naapurimme kysyi, että olenko muistanut käyttää passilla olevan saldon, joka menee vanhaksi tämän vuoden lopussa. En ollut käyttänyt yhtään ja lopulta päätin, että ostan Esport Arenalle 10-kerran kortin. Tänään kävin sitten ensin juoksemassa ja sitten kahvakuulatunnilla. Muuten meni ihan hyvin, mutta unohdin kellon  kotiin. Olin ajatellut, että juoksen 4x2000m, mutta en voinut juosta ilman kelloa (enkä olisi luultavasti ehtinytkään). Niinpä juoksin verkan ja sen jälkeen 30min reippaasti, yhteensä 19 kierrosta, eli 7600m. Kilometrivauhdiksi tuli (kai) hieman alle 4min/km. Juoksun jälkeen jatkoin nopeasti kahvakuulatunnille ja kahvailun jälkeen jalat tuntuivat yllättävän hyviltä.

Illalla olimme Tompan kanssa Bar Tapastassa syömässä tapaksia, oli tosi hyvää ja muutenkin mukavan pieni ja viihtyisä paikka.

Joulu

Joulu on mennyt nopeasti ja tänään on vihdoin ollut hieman rauhallisempi päivä. Aattoon kuului käynti Katariinan haudalla, riisipuuroa, joulusauna ja sitten ruokailu ja juhlintaa vanhempieni luona. Ja joulupukki vieraili myös. Isalle pukin vierailu oli jännittävä ja jopa pelottava ja Aron nukkui. Joulupäivä jatkui lahjojen avaamisella, ulkoilulla vesisateessa (minä juosten ja muut leikkien) ja sitten lähdimme kohti Poria. Porissa meillä oli vielä toinen joulu Tompan vanhempien luona. Tänään ollaan ulkoiltu ja pelattu mm. jalkapalloa vihreällä nurmella. Juoksin myös 16km pk-lenkin ja tein lenkin aikana hieman koordinaatioliikkeitä. Sain joululahjaksi mielnkiitoisen kirjan Rasvoilla parempaa terveyttä, kirjoittaja on Pirjo Saarnio. Mielenkiintoista on erityisesti se, miten tärkeinä kirjoittaja painottaa omega-3 rasvahappojen saamista. Omega-3 rasvahappoja voidaan saada ruokavalioon lisää syömällä rasvaista kalaasekä myös saksanpähkinöistä ja pellavansiemenistä. Tosi kiinnostavaa luettavaa, vaikka olisin esimerkiksi kaivannut hieman lisätietoa urheilijan rasvantarpeesta (kirjassa oli aihetta käsittelevä kappale).

Juoksua, laulua ja glögiä

Siinä päivän ohjelma. Aamulla startattiin juoksemaan 33km lenkki, sama reitti kuin kolme viikkoa sitten. Sää oli aika tuulinen varsinkin merenranta pätkillä tuuli kovaa ja loppu lenkistä alkoi myös satamaan, mutta siitä huolimatta lenkki meni nopeasti, kun oli mukavaa seuraa. Viikon harjoitukset menivät ihan ok ja saldona 98km.

Iltapäivällä käytiin laulamassa lasten Kauneimpia Joululauluja Espoon Tuomiokirkossa. Kirkko oli aivan tupaten täynnä ja osa ihmisistä istui jopa lattioilla. Ohjelma oli mukavasti tehty ja laulut olivat varsin tuttuja ja myös tiptap-laulu (Tonttujen jouluyö) laulettiin kirkollisten laulujen lisäksi. Viime vuonna olimme myös  laulamassa ja silloin laulut olivat paljon vieraampia. Aronkin jaksoi kuunnella koko ajan ja Isa osasi laulaa ainakin tiptap-laulun.


Ilta jatkui glögittelyn parissa ja vielä olisi projekti lahjojen paketointi edessä. Ei muuta kuin hommiin!

Kukkuu!

Hiihtolenkki juosten

Tänään juoksin lenkin, jonka monesti hiihtäisin. Eli verkka Keskuspuistoon ja 3x 4,3km kuntorata, eli yhteensä noin 16km. Teemana oli ylämäet puuskuttaen ja alamäet rennosti rullaten. Ensimmäinen onnistui, jälkimmäinen ei niinkään hyvin. Kuntorata on siis melkein koko ajan ylä- tai alamäkeä ja osa mäistä on varsin jyrkkiä, joten alamäkien juokseminen rennosti on vaikeaa. Juoksu alkoi kulkea paremmin loppua kohden, vaikka en viitsinyt vetää mäkiä ihan täysillä. Nyt on jo muutaman päivän aamuisin ollut sellainen olo, että flunssa olisi tulossa. Mutta ei ainakaan vielä ole tullut kunnolla ja saisikin pysyä poissa. Toivoisin myös että tulisi lunta, olisi kiva päästä hiihtämään  ja lumi toisi myös lisää valoisuutta sekä tietenkin, että myös lasten kanssa pääsisi tekemään talvijuttuja. Pulkkailu, hiihto ja lumityöt olisivat mukavaa vaihtelua ulkoiluun.

Joululahjoja

Joululahjaksi tulee usein annettua jotain, mistä itsekkin pitäisi. Eli meiltä kaikki saavat yleensä jotain liikuntajuttuja, niitä on tänäkin vuonna luvassa, ainakin muutamalle. Yksi antamistani lahjoista tulee olemaan Foam roller ja samallla ohjeet sillä jumppamiseen. Tässä muutamia mieliliikkeitäni.

 

Hyvä avausliike ylävartalolle, olkapäille ja käsivarsille.

 

 

Hyvä avausliike yläselälle ja hartian takaosalle.

                                      

 

Reiden ulkosyrjän lihaskalvon hierominen.





Aloitus suorilta jaloilta, vedetään polvet vatsan alle, hyvä vatsaliike ja hieroo mukavasti säären etuosaa.

Hösläri

Tänään meillä oli paljon ohjelmaa (käytiin mm. katsomassa pikkuista 2 viikkoista vauvaa) ja mä mainitsin iloisesti monta kertaa, että huomenna Aronilla on lääkärineuvola. Edellisestä neuvolasta on mennyt jo kaksi kuukautta. Sitten äsken kun lapset menivät nukkumaan, niin ajattelin, että täytyy vielä tarkistaa, että mihin aikaan neuvola on. Ja huomasinkin, että neuvolahan oli olut jo tänä aamuna. Tosin me emme olleet paikalla. Huoh, pikkasen pitäisi olla tarkempi ja tarkistaa asioita ajoissa! No täytyy soittaa huomenna ja tilata uusi aika.

Vauhdikas viikonloppu

Viikonloppu oli täynnä mukavaa puuhaa ja mukavien ystävien seuraa. Lauantain aloitin juoksemalla pitkän lenkin  24km 5.07min/km vauhdilla ja sykkeet pysyivät hyvin pk-alueella. Nyt kun olen jo melkein viikon juossut sykemittarin kanssa, niin voin taas suosiolla jättää sen hetkeksi aikaa pölyttymään. Tuntemukset nimittäin pitivät hyvin paikkaansa ja Garminista saamani vauhdin avulla pystyn hyvin kontrolloimaan harjoituksen tehoa. Jatkossa joissakin kovemmissa treeneissä voi olla ihan mielenkiintoista käyttää sykevvyötä, mutta en aio sitä joka lenkille ottaa mukaan.

Muuten lauantain ohjelmaan kuului talonyhtiömme (ja myös kahden naapuri talonyhtiön) yhteinen Tonttupolku sekä glögittelyä tyttöjen kanssa (tai en tiedä voiko meitä enää tytöiksi kutsua, kun kaikki täyttävät ensi vuonna 30-vuotta...).

Tonttupolulla riitti ihmeteltävää oli sädetikkuja, joululauluja, joulupukin vierailu ja paljon hyvää syötävää.

 

 

Aron pääsi mukaan kantorepussa.

Sunnuntaina saimme leipomisseuraa Hannasta ja teimme kaksi piparitaloa, joista toinen romahti. Mutta oli mukava leipoa ja Isasta oli iso apu koristelussa. Illalla vietimme vielä maratonkoulun pikkujouluja vesijuoksun ja iltapalan merkeissä.

Reipas kymppi

Viime yönä heräsin aika monta kertaa, kun Aron nukkui levottomasti. Samalla tuli kuunneltua tuulta, tuuli oli tosi kova yöllä ja vielä aamullakin. Kovasta tuulesta johtuen päätin, että menen juoksemaan tänään sisälle Esport Areenaan. Olen saanut sinne edullisia lippuja seuran kautta. Harjoituksena juoksin 10km reipasta vauhtia (+ tietenkin verryttelyt). Keskivauhdiksi tuli 4.13min/km. Juoksu tuntui hyvältä ja johtuen siitä, että juoksin 400m rataa pitkin, niin kaikki kierrokset olivat hyvin tasavauhtisia, kaksi ensimmäistä muutaman sekunnin rauhallisempia ja sitten kaikki loput noin kahden sekunnin (4.11-4.12min/km) sisään. Päätin jopa etten ota mitään loppukiriä, vaan pidän vauhdin koko ajan tasaisena. Ainakin sain juosta todella rauhassa, radalla taisi olla vain muutama muu juoksija ja suurimman osan ajasta olin ainut juoksija.

Lapsetkin tuntuvat olevan aika väsyneitä, eilen Isa nukahti puoli seitsemän sohvalle ja nukkui sitten aamuun asti ja tänäänkin nukahti jo reilusti ennen puoli kahdeksaa.

Mäkivedot

Tänään juoksin mäkivetoja. Suunnitelmana oli mennä juoksemaan samaan mäkeen, jossa juoksin muutama viikko sitten. Juoksin katsomaan mäkeä ja se oli aivan jäinen. Niinpä päätin vaihtaa mäkeä 50m lyhyempään ja hieman loivempaan, mutta sulaan mäkeen. Keskuspuistossa osa teistä on ainakin osittain sulia, kun siellä kulkee jotkut maalämpöputket tien alla. Siitä on hyötyä tällaisilla jäätikkökeleillä. Joka puolella muualla oli siis todella liukasta ja juoksusta ei olisi tullut yhtään mitään ilman nastalenkkareita. Enkä nastalenkkareillakaan uskaltanut juosta 100% rennosti.

Mutta mäki oli tosiaan hyvä, koska se oli melkein kokonaan sula ja 300m pitkä. Mäen päällä sain ihan hyviä sykkeitä. Korkein arvo oli 173, mikä jää vain kaksi lyötiä Teskun testissä juoksemastani maksimista. Mutta jälkeen päin katsoin vetojen keskisykkeitä, niin eivät sykkeet kuitenkaan olleet kauhean kovia. Keskiarvo ehkä noin 150 luokkaa, viimeisen vedon keskisyke oli 160 ja siinä keskivauhti hieman alle 4.00 min/km. Loppuverkalla rupesin miettimään, että pitäisiköhän ostaa uudet nastalenkkarit, jos pito olisi parempi. Mielestäni nykyisissä Sarvoissakin pito on ollut aikaisemmin parempi. Positiivista oli päivän lenkillä se, että sykemittari toimi heti moitteettomasti.

Iltapäivällä meillä oli kylässä yksi kaverini poikansa kanssa. Poika on ihan Isan ikäinen. Oli hauskaa seurata miten hienosti he leikkivät keskenään, koska aikaisemmin leikit eivät ole sujuneet yhtään näin hyvin.

Sykkeiden tarkkailua

Mä en käytännössä koskaan juokse sykevyö päällä. Mutta eilen päätin, että viikon verran tarkkailen sykkeitäni lenkeillä. Ja sitten voin sitten tarkastella, että onko ne sellaisia, kun testitulosten perusteella pitäisi olla. Tänään siis aloitin sykevyön käytön. Ohjelmassa oli peruskestävyyslenkki 16km. Ensimmäiset kolme kilometriä sykevyö näytti, että syke oli noin 175-180, eli yli maksimin! Rupesin jo katumaan, että olin edes laittanut koko vyötä päälle. Mulla on tosi usein ollut vaikeuksia vöiden kanssa. No sitten pikku hiljaa (ihon kosteuden lisääntyessä) vyö alkoi näyttää oikeita sykkeitä. Testin perusteella saadut kilometriajat ja sykkeet pitivät hyvin paikkaansa. Toki korkeuserot vaikuttivat jonkun verran sekä nopeuteen että sykkeeseen.

Nyt olisi sitten tarkoitus kokeilla muissakin viikon harjoituksissa sykevyötä. Huomenna ajattelin juosta mäkivetoja. Toivottavasti sykkeet nousevat korkealle.

Ei tullut hyviä kuvia pimeässä lumisateessa, mutta ehdittiin pulkkamäkeen. Huomenna taitaa olla taas plussan puolella...

Tonttu

Eilen kun laitoin Isan nukkumaan huomasin, että takapihallemme oli ilmestynyt tonttu. Tonttu ei ollut pihallamme, kun lähdimme Poriin, joten se oli ilmestynyt viikonlopun aikana. Tänään kysyin Isalta, että mitenköhän tonttu on sinne ilmestynyt ja hän epäili, että isommat tontut ovat tuonneet sen sinne... Kaikenlaista voi nähtävästi sattua joulunaikaan.

Porissa

Viikonloppu ja itsenäisyyspäivä vierähtivät Porissa. Matkat menivät yllättävän hyvin, lapset nukkuivat melkein koko matkan kumpaankin suuntaan. Torstaina lähdettiin ajamaan vasta illalla lasten nukkumaanmenoaikaan ja tänään iltapäivällä, mutta yllättäen Isakin nukkui yli kahden tunnin unet. Taisi olla rankka reissu. Ehdittiin näkemään paljon serkkuja ja isovanhempia. Mä ehdin myös hieman jouluostoksille ja lahjojen hankinta on jo hyvällä mallilla. Eilen iltapäivällä ajettiin Yyteriin ihastelemaan maisemia ja mä juoksin sieltä takaisin Poriin ja sain samalla viikon pitkän lenkin tehtyä. Juoksin 24km ja vauhti oli 5.05 min/km. Mutta Porissa kilsat ovat todella paljon helpompia kuin kotimaisemissa, koska siellä on todella tasaista ja mulla oli vielä suurimmaksi osaksi myötätuulta. Muuten tämä viikko on ollut harjoituksellisesti kevyt ja olen pitänyt jopa kaksi lepopäivää. Nyt ajattelin seuraavat kaksi viikkoa harjoitella hieman kovemmin, niin sitten voi jouluviikolla ottaa taas rauhallisemmin.




Yyterin talvisia maisemia.

 

 

Kaaoksen hallintaa

Tämä viikko on tuntunut vähän kaaottiselta, ollaan oltu paljon kotosalla ja silloin saa olla koko ajan siivoamassa. Eikä se kuitenkaan tuota mitään tulosta, vaan kuitenkin on tavarat koko ajan ympäri kämppää. Eilen Isa päätti "pelata" ja levitti kaikki pelit ympäri olohuonetta mm. Trivial Pursuit pylpyrät. Ei ollut kauheen mukava yllätys ja tuli aika kiire siivota ne, ettei Aron päässyt tarkemmin tutustumaan nappuloihin.

No nyt onneksi on pitkä viikonloppu edessä. Tänään illalla mennään juhlimaan Anniinan 30-vuotissynttäreitä ja sitten lähdetään ajamaan kohti Poria. Ja mieli piristyi hyvin äskeisestä lenkistä. Juoksin reippaan 15km lenkin ja tuntui tosi hyvältä. Johtuen varmaan kevyestä alkuviikosta ja ihanasta auringosta!

Kouluun

"Mä lähen kouluun," ilmoitti Isa tänään kun oltiin lähdössä ulos. Ja paineli kohti koulua ennen kuin olin ehtinyt edes vielä ulos. Neiti otti myös repun mukaan ja raahasi sitä koko ajan mukana. Oikeasti mentiin siis puistoon. On hauskaa kun Isa leikkii monesti niin tosissaan jotain leikkiä. Ja aika usein hän on menossa kouluun, koska on jo iso tyttö.

Tänään oli kyllä oikeastaan aika mukava ulkoilukeli. Oltiin iltapäivällä puistossa aika kauan ja kun Aron nukkui tein liikkuvuusharjoittelua. Tänään olen pitänyt lepopäivän juoksusta ja jalat tuntuu vähän väsyneiltä.

Pikkujouluinen viikonloppu

Eilen osallistuimme Esbo IF:n järjestämään tonttumarssiin. Ensin kävelimme pimeässä metsässä fikkareiden valossa noin 2km lenkin. Isa jaksoi hienosti.

 

Marssin jälkeen syötiin riisipuuroa ja joulupukki tuli käymään.

 



Kotona kokeiltiin vähän tonttulakkeja. Aronilla tonttulakki pysyi hetken päässä.



Ja sitten nopeasti pois.

Oli oikein mukavan rauhallinen pikkujoulu viikonloppu. Itse juoksin tänään 33km Jennyn ja kahden maratonkoululaisemme kanssa. Heidi ja Benita jaksoivat hienosti ja oli kiva reitti kun juoksimme Helsingin keskustan läpi.

Uudet treenivaatteet

Tänään odottelin yhdeksän aikaan Tomppaa kotiin töistä ja silloin matkahuolto soitti ovikelloa ja toimitti vihdoin uudet Asicsin treenivaatteet. Tämä paketti oli SUL:n erikoishintainen paketti maratonkoulun ohjaajille ja se on tilattu jo yli kuukausi sitten. Pakettiin kuului juoksutakki, juoksupaita, trikoot, sukat, pipo ja heijastinliivi. Kaikki nämä ovat talvimallia. Vaatteet tuntuivat todella mukavilta päällä, erityisesti trikoot istuivat tarpeeksi napakasti. Juoksutakki tuntui hieman paksummalta etupuolelta, kuin normaalisti juoksutakit, mikä voi olla hyvä juttu kylmällä kelillä. Vaatteet olivat pääosin pinkkejä, mikä ei ihan kuulu suosikkiväreihini, mutta muuten vaikuttivat tosi kivoilta. Huomenna täytyy mennä testaamaan.

 

 

Erityisesti trikoot tuntuvat mukavan napakoilta.

Pilates

Eilinen pilates teki todella hyvää kireille lihaksille ja tuntui, että veri lähti ihanasti kiertämään. Ohjelmassa oli eilen koko tunnin pituinen venyttely ja se sopi minulle hyvin. Tällä viikolla vasen takareisi on tuntunut ikävän kireältä ja venyttely tuntui oikein tarpeelliselta. Muuten pidin eilen lepopäivän ja tänään aamulenkki tuntui mukavalta ja jopa hieman jouluiselta, kun maassa oli ihan pikkaisen jotakin valkoista. No nythän alkaa pikkujoulu viikonloppu, että saisihan se pikku hiljaa alkaa tuntuakin jo vähän jouluiselta.

Liikkumaan!

Aamupäivällä minulla oli rauhallinen parituntinen, kun istuin kampaajalla. Samalla lueskelin viime viikolla tullutta Juoksijaa, joka on mielestäni täynnä mielenkiintoista luettavaa. Tällä kertaa mielestäni lehden kolumnistilta oli erittäin hyvä kirjoitus lasten liikkumisesta. Kirjoittaja oli sitä mieltä, että jokaisen lapsen ja nuoren olisi liikuttava tarpeeksi. Ja erityisesti painotti, että loppupeleissä  on vanhempien vastuulla, että lapsi saa tarpeeksi liikuntaa. Pienten lasten kohdallahan tämä on helppoa, kun heidän kanssaan voi vain lähteä ulkoilemaan ja useimmiten lapset ovat vielä innostuneita liikkumisesta. Mielestäni juuri senkin takia on tärkeää, että lapset tottuvat pienenä liikkumaan paljon, jotta se myös myöhemmin tuntuu mukavalta ja luonnolliselta. Monet alle kouluikäisten lasten vanhemmat pohtivat, että kuinka paljon lapsella pitäisi olla liikuntaharrastuksia. Mielestäni tärkeintä pienille lapsille on kuitenkin päivittäinen säännöllinen liikkuminen ja leikkiminen. Ei se, että mennään kerran viikossa autolla 45 minuutin ohjattuihin harjoituksiin. Toki ohjatut harjoitukset voivat olla hauska lisä lapsen päivittäiseen liikuntaan, mutta ei niillä täytetä päivittäistä minimissään kahden tunnin liikunta tarvetta. Liikkuupa sitten pelkästään omatoimisesti tai osittain ohjatusti, niin todella tärkeää liikunta on kaikille sekä lapsille että myös aikuisille. Liikunnan avulla voidaan vaikuttaa moneen fyysiseen että psyykkiseen sairauteen ja ongelmaan ja lapsethan tarvitsevat riittävästi liikuntaa normaalin kehityksen tueksi.

Illalla maratonkoulu porukkamme piti taas huolta siitä, että sai päivän kuntoliikunta annoksen. Juoksimme mäkivetoja ja todella hyvällä tsempillä kaikki juoksivatkin. Osa sai viimeisissä vedoissa maksimisykkeitä, mikä on kyllä merkki siitä, että on kaikkensa antanut.

Pienten lasten kanssa on helppoa tehdä kotonakin esim." temppurata".

Vauhdikas päivä

Tämä päivä on ollut taas täynnä ohjelmaa ja mennyt vauhdilla. Päivän treeninä juoksin 15x 350m mäkivetoja. Vedot meni mukavasti ja pystyin kiihdyttämään vauhtia kohti loppua. Mäkivetoja on mielestäni hyvä tehdä nyt syksyllä ennen (toivotun) hiihtokauden alkua. Myös ihan puhdas lihaskuntoharjoittelu esim. kahvakuulalla olisi paikallaan. Mutta hieman huonosti olen onnistunut ottaamaan säänölliseen ohjelmaan puhtaan lihaskuntoharjoituksen. Nautin niin paljon enemmän juoksusta ja se on helppoa toteuttaa ulkona. Täytyisi ryhdistäytyä lihaskuntoharjoittelun suhteen.

Ilta on vierähtänyt maratonkoulun suunnittelun parissa. Ensin suunnittelimme tulevan kevään ohjelmaa Jennyn ja Ninan kanssa ja sitten suunnittelin vielä hieman koululaisten harjoitusohjelmia.

Vauhdikkaan päivän jälkeen uni tulee nopeasti (ainakin useimmiten).

Leppoisa viikonloppu

Eilen aamupäivästä juoksimme maratonkoulun kanssa 20km ja itse juoksin alkuun ja loppuun vielä hieman lisää, niin eilisestä lenkistä tuli yhteensä 30km. Vauhti oli kuitenkin varsin rauhallinen, joten lenkin jälkeen ei ollut väsynyt olo. Eilen saimme nauttia todella hienosta, aurinkoisesta ja tuulettomasta juoksusäästä ja porukkamme pysyi hyvin kasassa eikä kukaan väsähtänyt pahasti kesken lenkin.

Illalla kokkailimme vietnamilaisia kesäkääryleitä yhdessä veljeni ja hänen avovaimonsa kanssa. Olemme kerran aikaisemminkin syöneet näitä kääryleitä ja ne ovat todella hyviä. Sisälle laitoimme paljon kasviksia, jättikatkarapuja,kanaa ja mausteeksi mm. koriateria sekä hyviä kastikkeita.

Tänään vietetään leppoisaa sunnuntaita kotosalla ja onneksi olo ei ole ollut yhtä väsynyt kun kahtena edellisenä sunnuntaina.

Treenejä, testiä, pilatesta...

Eilinen ja tämä päivä ovat hurahtaneet vauhdilla ohi. Eilen tuli huomaamatta tehtyä kolme harjoitusta; aamulla sateinen aamulenkki 9km, illalla Teskun aerobinen peruskuntotesti ja iltapalaksi tunti pilatesta. Pilates teki kyllä tosi hyvää minulle. Tunnilla teimme paljon liikkuvuutta sekä keskivartalon lihaskuntoliikkeitä. Tunti myös rauhoitti mukavasti ja sen jälkeen tuli hyvin uni (niin kuin yleensä aina muutenkin).

Testistä minulle jäi jotenkin vähän huono fiilis, kun tuntui, etten saanut kaikkea irti itsestäni. Mutta tänään kun tulokset tulivat, niin olin tosi iloinen. Viime kerrasta (kaksi vuotta sitten) tulokset oli parantuneet paljon ja nyt anaerobinen kynnys oli 3.55 min/km vauhtia. Anaerobisen kynnyksen tuntumassa olisi, ainakin teoriassa, mahdollista juosta maraton. Toki edellyttäen että pitkät lenkit ja muut harjoitukset on tehty huolella.  Edelliskerran tein testin Liikuntamyllyssä (6x1000m), mutta nyt Esport Arenalla ja siitä johtuen juoksimme nyt 6x1170m. Mutta en usko, että sillä on suurempaa vaikutusta tuloksiin. Tuloksissa vetojen ajat oli kuitenkin muutettu kilometriajoiksi.

Tänään juoksin aamulla 16km, jonka aikana 4x2000m. Vedot juoksin 4.05-4.10 min/km vauhtia ja palautuksena oli kilometrin hölkkä. Tuntui ihan hyvältä ja oli mukava juosta viikon ensimmäinen reippaampi harjoitus. Lounaaksi mentiin 2-vuotissynttärijuhliin, siellä vierähtikin iltapäivä nopeasti. Kotimatkalla käytiin viemässä kynttilät Katariinan haudalle. Hämärässä kynttilät toivat ihanasti valoa.

Isan uusi kampaus synttäreillä.

Keskiviikon keinumiset

Tänään oli harvinaislaatuinen aamupäivä, olin nimittäin 2,5 tuntia ihan yksin kotona. Useinhan jos Tomppa on jossain lasten kanssa, käytän ajan hyödykseni ja menen juoksemaan. Mutta koska tänään pidin lepopäivän, olin kerrankin kotona. Oli mukavaa olla ihan yksinään kotona, vaikka suurimman osan ajasta käytinkin ruuanlaittoon ja siivoamiseen. Tuli muuten todella hyvää kuhakeittoa. Kala oli tosi tuoretta, koska isäni oli eilen sen kalastanut mökillä käydessään.

Iltapäivällä oltiin pari tuntia puistossa ja sitten vielä omalla pihalla. Pihalla Isa leikki naapurin poikien kanssa piilosta (tai ainakin juoksi poikien perässä). Puistossa Aron pääsi ekan kerran keinumaan ja Isa antoi innokkaasti vauhtia. Hauskaa tuntui olevan kummallakin. On mukava
huomata miten paljon seuraa ja iloa sisaruksista on jo nyt toisilleen. Aronin mielestä Isan tekemät jutut ja temput ovat aina hauskimpia ja Isakin tykkää useimmiten viihdyttää Aronia ja osaa myös tarpeen tullen lohduttaa:"Aron ei mitään hätää".

Huomenna ajattelin juosta aamulenkin ja illalla menen juoksemaan Teskun järjestämän perunkuntotestin. Testin avulla määritetään aerobinen- ja anaerobinen kynnys sekä maksimaalinen hapenottokyky. Testissä juostaan 6x1000m kiihtyvillä vauhdeilla ja jokaisen tonnin jälkeen mitatan syke sekä veren laktaattipitoisuus.

 

 

Palauttelua

Nyt olen yllättynyt. Aamulla herätessä jalat tuntuivat todella raskailta ja mietin, että viitsinkö tänään mennä juoksemaan. Mutta nyt illalla 17km myöhemmin, jalat tuntuvat todella paljon paremmilta. Tänään tuli ainakin juostua tarpeeksi rauhallisesti, koska kaikki kilsat tulivat rattaiden kanssa (eikä edes juoksurattaiden, kun niistä on kumi tyhjänä). Aamupäivällä juoksin 11km Aronin kanssa ja illalla 6km kummankin lapsen kanssa. Tänään olikin mukava ulkoilla, kun oli mukavan aurinkoinen sää.

Treenileiri

Eilen aamulla lähdettiin koko perheen voimin Kisakallioon maratonkoulun harjoitusleirille. Luvassa oli yhteensä viisi harjoitusta. Eilen aloitettiin leiri tekniikkaharjoituksella, jonka aikana tehtiin  paljon hyppelyitä. Iltapäivällä jatkettiin ulkotreenillä, jossa juostiin 20x100m palautuksena 100m hölkkää. Illalla oli vielä Ninan pitämä tehokas lihaskuntotreeni, joka päättyi venyttelyihin. Treenin jälkeen ilta oli hyvä päättää saunaan ja iltapalaan.

Koko viikonlopun saimme nauttia aurinkoisesta säästä, tosin tänään oli tuulista.

Tänään aamulla lähdettiin aamulenkille klo 7.00. Lenkki alkoikin mielenkiintoisesti, kun todettiin, ettei tiellä ole ollenkaan katuvaloja. Hyvin kuitenkin selvittiin pimeässäkin ja matkan aikana valkeni  selvästi. Aamupalan jälkeen oli aikaa hengähtää hetki, ennen viimeistä ja tiukinta rutista, eli mäkivetoja. Uskon, että monella tuntui viikonlopun treenit jaloissa ja askel ei ollut enää ihan kevyt. Ainakin itse sain hyvät hapot jalkoihin ja myös hengitys joutui koville mäessä, mutta oli mukavan raskasta. Kaiken kaikkiaan oli oikein hauska ja vauhdikas viikonloppu. Ja parasta oli, että osallistujat olivat reippaasti ja innokkaasti mukana treeneissä. Oli  myös mukavaa että Tomppa ja lapset olivat mukana. Isa oli intoa täynnä kun pääsi leikkimään Jennyn poikien kanssa, jotka olivat myös mukana leirillä. Illalla kotona Isa leikkikin, että nyt lähdetään maratonkouluun ja juoksi vetoja edestakaisin.




Tässä lopputulos, koko perhe oli aiva väsynyt, kun päästiin kotiin.

Askartelua

Pikku hiljaa alkaa joulunaika lähestymään. Aloitettiin jouluvalmisteluja keräämällä materiaaleja kransseja varten. Haettiin eilen Isan kanssa metsästä hieman käpyjä ja muita koristeita mm. pudonnutta kaarnaa.

Minä hain tänään aamulenkillä hieman männynhavuja Keskuspuistosta, jossa on paljon hakattu puita. Aamulenkki kyllä hieman kärsi tästä projektista, kun sitten piti vielä juosta havujen kanssa kotiin. Illalla oli aika alkaa väkertää kransseja. Äitini oli mukanamme askartelemassa (ja viihdyttämässä Isaa). Saatiin valmiiksi muutama kranssi, muutamia käpytonttuja sekä aikamoinen sekamelska keittiöön.

 

 

 

 

Tämä viikko on taas hurahtanut vauhdilla ohi. Huomenna suunnataan koko perheen voimin Kisakallion urheiluopistolle. Pidämme siellä maratonkoulun harjoitusleirin. Huomenna on luvassa kolme harjoitusta ja sunnuntaina ehdimme vielä tehdä nautinnollisen mäkivetotreenin aamupäivällä.

Eteenpäin

Viime päivinä Aron on alkanut päästä ryömien eteenpäin. Tyyli on hauska. Hän vetää toisella kädellä vauhtia ja lopuksi käsi jää melkein jumiin vatsan alle. Välillä myös peppu nousee ylös ja painopiste tuntuu olevan etukenossa melkein pään päällä. Nyt täytyy alkaa olla tarkkana, ettei lattioilta löydy mitään liian pieniä esineitä. Sillä kaikki, mitä herra käteensä saa, menee suuhun.

Aamupäivällä vein Isan puistoon ja lähdimme Jennyn kanssa juoksemaan pidemmän lenkin. Lenkille pituutta tuli 22km ja keskivauhti oli 4.51 min/km. Tarkoitus oli juosta hieman rauhallisemmin ja yksin en ehkä olisi juossut ihan näin reippaasti, mutta kun on seuraa ja juttelee, niin vauhtikin helposti kiihtyy. Ja mikä tärkeintä juoksu tuntui kulkevan hyvin.

Illalla tehtiin Isan kanssa kotitekoista mysliä, tuli tosi hyvää. Kaurahiutaleiden lisäksi laitettiin paljon siemeniä ja pähkinöitä sekä mausteeksi hieman kardemummaa ja inkivääriä. Kostutukseen käytettiin hunajaa ja öljyä ja sitten paahdettiin uunissa.

Aron harjoittelee kovasti myös juomista nokkamukista.

Kohti Tukholman maratonia

Tänään sain vahvistuksen ensi vuoden Tukholman maratonille. Ilmottauduin viikonloppuna mukaan ja samalla varasin maratonristeilyn. Olen ollut kolme kertaa aikaisemmin mukana ja aina on ollut hauska reissu, vaikka viime kerralla, vuonna 2012, oli ihan hirveä keli. Satoi vettä, tuuli ja lämpöä oli +4 astetta, ja kyse oli kesäkuusta! Joka kerta ennätys on parantunut ja aion harjoitella hyvin, jotta se paranee kunnolla myös ensi vuonna. Myös vanha juoksukaverini ja yksi maratonkoulun ohjaajistamme Jenny lähtee juoksemaan Tukholmaan ja se on kivaa. Tukholmassa on perinteisesti ollut mukana paljon tuttuja, mikä tekee reissusta vielä hauskemman.

Tänään on ollut todella syksyistä, varsinkin iltapäivästä lähtien, kun alkoi sataa vettä ja pimeys tuntuu tulevan todella aikaisin. Iltaamme piristi uintireissu. Tällä kertaa mukana oli Isan toinen kummitäti Jenni. Aron polski taas innoissaan ja Isa ei olisi halunnut lähteä pois altaasta ollenkaan.

Juoksurytmiin

Toivon pääseväni tällä viikolla taas kunnolla harjoittelun makuun. Kaksi edellistä viikkoa ovat menneet heikosti flunssan takia. Edellisviikolla tuli alle 60km ja viime viikolla tein vain kolme lyhyttä lenkkiä. Eli niihin nähden tämä viikko alkoi hienosti. Aamulla juoksin noin 14km rauhallista vauhtia (5.15min/km) ja iltapäivästä juostiin taas musiikkiliikuntaan Isan ja Aronin kanssa. Yllättävän hyvin isolla vaunulastilla juokseminen onnistuu. Tosin heti kun tulee ylämäki, niin vauhti hidastuu melkein kävelyksi. Isa on jaksanut nyt hyvin seistä laudalla ilman venkoilua ja samalla hän höpöttelee omia juttujaan. Vastaantulijoita tuntuu monesti huvittavan tämä näky tai ainakin moni hymyilee huvittuneesti, enkä oikeastaan ihmettele kauheasti.

Sinne

 

Eilen vietettiin hauska ilta tyttöjen kanssa. Käytiin syömässä ravintola Sinnessä Porvoossa. Syötiin lähimenu, pääruaksi oli siikaa ja jälkiruaksi todella hyvää lakritsi creme brulééta. Ruoka oli todella hyvää, paikka viihtyisä ja palvelu erinomaista. Jatkettiin iltaa Paahtimolla, jossa maisteltiin muutamia siidereitä. Hauskaa oli ja puheenaiheet vaihtelivat muun muassa liikunnasta uskontoon ja synnytyksistä vanhoihin opiskeluaikoihin. Ilta päättyi varsin prameasti kun päädyttiin tulemaan pirssillä kotiin. Missattiin edellinen bussi ja seuraavalla oltaisiin oltu vasta "myöhään" kotona.

 

 

Tänään ollaan vietetty Isänpäivää (itse hieman väsyneimissä tunnelmissa). Pääsin onneksi myös juoksemaan pienen lenkin ja flunssa ei enää paljoa vaivaa.

Paluu arkeen

Arkirutiinit ovat lähteneet taas pyörimään, Isa oli tänään puistossa ja me käytiin Aronin kanssa tekemässä ostoksia Isänpäivän ruokaa varten. Lomalla oli ihanaa, että ei tarvinnut pukea ulkovaatteita. Nyt joka kerta ulos lähdettäessä taistellaan Isan kanssa siitä, että pitääkö hanskat olla kädessä. Ja sitten kun ne on saatu käteen, alkaa narina: "Nää hanskat on huonosti!". No nämä eivät ole kovin suuria ongelmia, mutta rasittavaa joka tapauksessa, että joka kerta sama narina. Onneksi tänään on perjantai ja huomenna lähden vanhojen opiskelukavereiden kanssa käymään Porvoossa ja Tomppa ja lapset jäävät kotiin. Odotan innolla!

Nyt en ole viikkoon juossut melkein ollenkaan, on ollut yllättävän sitkeä flunssa, ehkä huomenna voisi jo käydä pikkaisen kokeilemassa.

Teneriffa

Nyt ollaan yhtä lomaa rikkaampia. Eilen tultiin aamuyöllä kotiin Teneriffalta. Matka oli onnistunut, lämpöä ja aurinkoa riitti. Kerran aikaisemminkin olin käynyt Teneriffalla ja silloinkin majoituttiin Play de las Americaksessa. Nyt loma oli toki aika erilainen, mikä ei ollut yllätys, kun mukana oli kaksi alle 3-vuotiasta lasta. Lomalla ehdittiin paljon mm. uitiin, käytiin rannalla, käveltiin"kaupungilla", käytiin ravintoloissa syömässä ja leikittiin puistossa.Tompan suosikkijuttuihin kuului aamupalan mehukkaat munkit. Omia suosikkeja olivat kaksi pienta "vaellusta", jotka tehtiin lapset repuissa. Mulla olisi tietenkin ollut kova hinku vuorille ja Teidelle, mutta tällä kertaa ei sinne menty. Muutaman lenkin pääsin myös tekemään. Oli ihanaa juosta sortsit jalassa ja erityisesti aamulla oli ihana juosta, kun lähti pimeällä ja lenkin aikana tuli valoisaa ja silloin oli mm. rantaa pitkin rauhallista juosta. Päivisin ihmisiä oli jopa liikaa rannassa ja heitä sai väistellä oikein urakalla. Kesken loman sain flunssa, joten loppuviikolla en juossut ollenkaan.

 

 

 

 

Nyt on sitten aika palata taas normaaliin rytmiin. Saa nähdä miten onnistuu, eilen Isa nukkuipäiväunet 17.30-19.30, kun olin pitämässä maratonkoulua ja sitten meni nukkumaan klo 22.00, mutta heräsi vasta 10.00 aamulla.

Pakkaamista

Huomenna alkaa LOMA! Tänään piti siis alkaa laittamaan kamoja kasaan. Isa oli innokas apuri. Tuntuu kyllä, että tavaraa tulee paljon mukaan. Aronille otetaan omat ruuat mukaan ja sitten meille tulee mukaan myös kaksi kantoreppua, jotta päästäisiin tekemään pieni vaellus. Teneriffalla on tosi ihania patikointireittejä, mutta taidetaan tällä kertaa tyytyä helpompiin reitteihin. Ihanaa kyllä lähteä ja lomatunnelmat nousivat eilen, kun juttelin Isan serkkujen äidin kanssa. He olivat tulleet juuri naapurisaarelta kotiin ja säät olivat kuulemma suosineet.

Aamupäivälle kävin hölkkäämässä 14km, jalat tuntuivat aika tönköiltä. Mutta kohta pääsen juoksemaan vielä muutaman kerran sortseilla ja urheilukenttäkin on hotellin lähellä, täytyy ehkä mennä tekemään joku kovempi vetotreeni kentälle.

Oisko tämä sopiva?


 

Lomaa odotellessa

Tänään on tuntunut todella syksyltä (ja tiistaina alkava reissu houkuttelee jo kovasti). Koko päivän on ollut harmaata ja sateista.Vieläkin tuntuu kylmältä aamupäiväisen lenkin jälkeen. Meillä oli siis maratonkoulun pitkä lenkki ja oikeastaan koko ajan satoi ja kaikki vaatteet olivat ihan märkiä. Lenkki tuntui muutenkin hieman haastavalta, sen ollessa ryhmän ensimmäinen pitkä lenkki. Me ohjaajat emme tunne vielä kaikkia koululaisia,heidän kuntoaan ja vauhtejaan. Sen lisäksi ryhmässä on monentasoisia juoksijoita, joten sopivien ryhmien löytymiseen menee aina aikaa. Joka tapauksessa oli mukava jutella ihmisten kanssa lenkillä, juokseminen ei edes tunne juoksemiselta kun juttelee jonkun kanssa. Minulle tuli myös viikon kilometritavoite täyteen, eli tällä viikolla olen juossut 102 km, saa nähdä jos huomenna pidän leopäivän (takana on kahdeksan päivän treeniputki ja noin 140km).

Polskimista

Tänään uhmattiin flunssaa ja lähdettiin uimaan. Isa ja Aron olivat kummatkin aivan innoissaan, kun pääsivät uimaan. Aron polski hurjasti ja Isa "ui" kellukkeilla jo pikkasen itsenäisestikkin. Isan kummitäti Hanna oli taas meidän seurana, joten oli mukavaa. Uimisessa tulee aian hirveä nälkä, niin käytiin paikallisessa välimerellisessä (turkkilaisessa) Amasra- ravintolassa syömässä, oli oikein hyvää. Illalla Isa mietti, että mitä kukin söi ravintolassa; "Mä söin makaroner, mitä sä äiti söit? Ja Hannalla oli salaattia, kurkkua, tomaattia ja oliver." Sitten se rupesi miettimään ja lausumaan oliver sanaa ja tuli siihen tulokseen, että myös puistossa on Oliver. On hauskan kuulosta, kun yleensä ottaen Isa puhuu paljon enemmän suomea, mutta sitten jotkut yksittäiset sanat tulevat sekaan ruotsiksi.

Aamupäivällä juoksin pitkän vauhtikestävyyslenkin ja harjoituksen alkupuolella Garministani loppui akku. Loppu treenin jouduin juosta ilman tietoa vauhdista. Oli hankalan oloista! Näin nopeasti sitä on tullut varsin rippuvaiseksi gps-kellosta. Ostin kuitenkin Garminini vasta elokuussa.. Toki erona se, että tänään minulla ei ollut sitten mitään rannekelloa mukana.

Mäkivetoja ja skeittaamista

Aamupäivällä kävin juoksemassa hieman mäkivetoja Kasavuoressa, olikin pitkä mäki noin 600m, mutta myös varsin liukas ja kivinen. Hölkkäsin mäen aina alas, mutta sekään ei ollut kovin nopeaa. Kuitenkin ihan mukavan pitkä mäki juostavaksi. Lenkin päätteeksi kävin kirjastosta hakemassa Kirsi Valastin ja Timo Vuorimaan kirjoittaman kirjan Lentoa juoksuun. Vaikuttaa asiantuntevalta ja mielenkiintoiselta. Toivottavasti saan uusia ideoita harjoitteluun.


Iltapäivällä ulkoilimme vain omalla pihalla, koska Isa on varsin flunssainen ja olisi toivottavaa, että paranisi ennen ensi viikon reissua. Myös Aron on on ollut flunssainen ja yöt ovat olleet aika levottomia. Onneksi Tomppa on noussut aamulla aikaisemmin, niin olen saanut nukkua vähän pidempään.

Kokeiltiin Isan kanssa kummatkin skeittaamista!


 

Uusi menopeli

Illalla pihaan kurvasi uusi harmaa Mazda5, eli sanottiin tänään hyvästit vanhalla Golfille (jonka kanssa on ollut paljon hankaluuksia viime aikoina). Kävin äsken koeajamassa autoa ja hyvältä vaikutti. Uusi rullaava auto ja hienoa, että auto ohjeisti aina jos oli syytä vaihtaa vaihdetta! Nyt on ainakin hyvin tilaa.

Viikon aloitus

Tänään on ollut hyvä viikon aloitus. Aamulla juoksin hieman reippaamman lenkin 15,5km ja iltapäivälllä juostiin lasten kanssa musiikkiliikuntaan. Aamulla oli taas raikas keli ja pakkasta, mutta niin kuin yksi kaverini totesi, kivempi se kuin räntäsade. Tämä syksy ei ole vielä tuntunut ollenkaan synkältä ja pitkältä, vaan on mennyt tosi nopeasti ja aurinkoisia päiviä on ollut paljon. Voi myös olla, että aurinkoiset ja mukavat ilmat huomaa paremmin, kun on kotona ja lasten kanssa paljon ulkona. Lasten kanssa muutenkin elää paremmin tässä hetkessä, vaikka minulla onkin paha tapa suunnittella tulevaa ohjelmaa. Yleensä aamun ensimmäisiä kysymyksiä on, että mikä on päivän ohjelma.

Piipahdus mökillä

Heti aamusta lähdettiin käymään mökillä. Tarkoitus oli laittaa vene talviteloille, tai siis lähinnä Tomppa hääräsi veneen kanssa ja me muut vain katselimme hieman ympärillemme ja yritimme olla jäätymättä. Oli kylmä ja pohjoistuuli osui vielä hyvin suoraan mökillemme.

 

 

 

Kotimatkalla jäin pois heti kun nousimme Lahdentieltä Kehä1:lle ja juoksin kotiin Pukinmäen, Kannelmäen, Pitäjänmäen, Perkkaan, Laajalahden, Pohjois-Tapiolan ja Olarin kautta. Yhteensä 28km (keskivauhti 5.01min/km). Paikoittain oli kyllä tosi kova vastatuuli. Juoksu tuntui kuitenkin hyvältä ja pitkien lenkkien jälkeen tulee aina raukea, mutta hyvä olo. 

 

 

 

 

 

 

Hurlumhei

Koko päivä oli täynnä tohinaa, meillä oli serkku kylässä ja aamupäivällä lähdettiin käymään Huimalassa, ensimmäistä kertaa. Huimala oli positiivinen kokemus, siellä olisi ollut kiva itsekkin leikkiä enemmän. Tänään oli vaan niin paljon porukkaa, että tyydyin hyppimään vain vähän trampoliinilla ja kiipeilemään Isan seurana sekä ajamaan muutaman kierroksen autolla.

 

Illalla pidettiin Aronin puolikkaat synttärit ja kummatkin lapset olivat rättiväsyneitä, kun vieraat lähtivät.

Raikas aamulenkki

Aamulla lähdin juoksemaan ennen aamupalaa, jotta ehdin juosta ennen kuin Tomppa lähti töihin. Ajattelin, että on varmasti aika raskasta. Mutta juoksu kulki yllätävän hyvin aamulenkiksi ja juoksin 12km. Lähellä oleva "ankkalampi" oli osittain jääriitteessä ja tuntui ettei koko lenkin aikana tullut kunnolla lämmin. Aamulenkki oli kuitenkin ihana herätys ja antoi ryhtiä loppu päivään. Päivä ei ollut ihan helpoimmasta päästä, koska Isa oli väsynyt ja kitisevällä tuulella. Sen lisäksi tein aamulla pahan virheen ja kerroin, että Isan serkku on tulossa meille huomenna koko päiväksi ja Isa on ollut koko päivän malttamaton ja halunnut, että serkku tulisi jo.

Orvokki kukkii pihalle edelleen sitkeästi, vaikka on jo lokakuun puoliväli.

Puolivuotias

Aron täytti tänään puolivuotta: Aika on mennyt todella nopeasti, mutta silti tuntuu, että siitä kun Aron syntyi on jo kauan. Aron on iloinen poika ja hänet on yleensä helppo saada hymyilemään ja nauramaan. Hän ei myöskään usein jaksa kauaa protestoida, vaan tyyntyy usein nopeasti sylissä. Aron tykkää seurata siskonsa puuhia ja useimmiten Isan jutut on tosi hauskoja, vaikka ne ei aina mun mielestä olekkaan. Niin kuin esimerkiksi tänään, Isa leikki pelaavansa jalkapalloa Aronin töppösellä (eli huitoi Aronia) ja herra naureskeli, minkä kerkesi. Kovasti Aronilla olisi jo hinku eteenpäin, mutta suuntana usein vain ympyrää tai peruutusta. Ja lattia pussailu ja päristely on myös hauskaa.

Ennätys

Ennätyksiä on aina kiva tehdäja tänään puolikkaan ennätys parani noin 2minuuttia, mistä olen iloinen. Muuten juoksu oli sähellystä, alkuun oli vaikea löytää sopivaa juoksuvauhtia ja puolimatkassa juoksin väärin! Olin jo menossa maaliin, vaikka 10,5km oli vielä jäljellä, no ei auttanut muuta kuin kääntyä ja juosta takaisin oikealle reitille. Sen lisäksi jouduin vielä tekemään yhden äkkipysähdyksen, kun auto pysähtyi poikkeavalle tielle suoraan eteeni. No ei näissä onneksi kovin montaa sekunttia mennyt, mutta hermot meni. Onneksi loppumatka meni paremmin.  Uusi ennätys siis 1.24.30.

Oli kivaa, että paikalla oli taas kannustujoukkoja mm. maratonkoulustamme ja perhe.

Loppusuoralla (Kimmon ottama kuva).

Energiaa huomiselle

Aamupäivällä maratonkoulu nosti fiiliksiä huomista juoksua ajatellen.

Illalla olikin rentouttavaa ohjelmaa. Jätettiin Isa hoitoon vanhemmilleni ja jatkettiin syömään veljeni luokse, paikalla olivat myös pikkuserkkumme. Meille ilta oli varsin lyhyt, mutta mukava. Ruokana oli vietnamilaisia kevät/kesärullia.  Meistä vieraista kukaan ei aiemmin ollut syönnyt niitä, mutta ruoka oli todella hyvää. Riisipaperin sisään käärittiin mm.kasviksia, kanaa ja katkarapuja oman maun mukaan ja mm. korianteri antoi hyvän "itämaisen" maun kääryleille. Jälkiruoaksi oli suussa sulavaa valkosuklaamutakakkua, jota Tomppa suunnitteli kotimatkalla tilaavansa lisää. Että tällä kertaa tällainen tankkaus.

Spurtteja ja liikkuvuutta

Aamupäivällä juoksin viimeistelyharjoituksen ennen sunnuntain puolikasta. Halusin tehdä reippaampia pyrähdyksiä ja juoksin 2x2min + 8x1min kovaa. Vauhdit vaihtelivat 3.30-3.55 min/km välillä ja viimeinen minuutti oli alle 3.30, eli jo melkoista nopeustreeniä mulle. Nykyään juoksen niin vähän nopeita vetoja. Näin lyhyissä spurteissa pystyy paremmin kiinnittämään huomioita tekniikkaan ja toki vauhdin ollessa kovempi tekniikkakin pysyy parempana. Jalat tuntuivat kyllä ihan hyviltä, mutta jonkun verran hengästytti. Rantapuolikkaalle olin henkisesti jotenkin paljon paremmin latautunut , toivottavasti kisafiilis iskee viimeistään sunnuntaina.

Lenkin jälkeen tein liikkuvuusharjoituksia (ja jatkoin vielä iltapäivällä puistossakin) ja mietin taas että miksi en saa useammin tehtyä niitä. Tarvetta olisi!

Hyvää palvelua

Tänään sain hyvää palvelua bussikuskilta. Oltiin Aronin kanssa menossa hakemaan Isaa puistotädiltä ja oltiin myöhässä ja juostiin viime tipassa bussipysäkille. Bussissa oli kuitenkin jo kolmet vaunut ja äidit voivottelivat, että ei tänne enää mahdu vaunuja. Silloin bussikuski nousi ylös ja tuli sanomaan, että tietenkin mahdutte, jätät vaunut vaikka siihen keskelle käytävää. Niin päästiin mukaan! Bussikuski totesi vielä, että seuraava bussi tulee vasta 20min päästä, että onhan mukaan mahduttava.

Ulkoilusää oli tänään kostea, niin kokeilin Aronille Tompan vanhaa sadetakkia, hyvin toimi.

 

 

 

Juoksukoulua koululaisille

Tänään olin pitämässä lyhyen tietoiskun juoksuharjoittelusta lukiolaisille. Kyseessä oli heille itsenäisen liikunnan kurssi. Toteutus tapahtuu itsenäisesti juoksemalla saadun ohjelman mukaan ja raportoimalla harjoituspäiväkirjalla.

Juoksuvalmennuksesta on tullut hyvin kysyttyä ja eri-ikäiset ja erilaisen liikuntataustan omaavat ihmiset ovat innostuneita juoksusta. Minäkin olen pitänyt juoksukouluja mm. kuntoilijoille, yritysten henkilökunnille ja eri urheiluseuroille (mm. junnuille).

Juoksu onkin yksi tehokkaimmista liikuntamuodoista ajan kulutuksen kannalta ajateltuna ja sen lisäksi juoksuharjoituksia on helppo toteuttaa missä vain. Juoksemisessa on myös helppo haastaa itseään esim. osallistumalla juoksutapahtumiin ja juoksutapahtumat palvelevat hyvin eritasoisia juoksijoita. Hyvää motivaatioita juoksu kuitenkin vaatii ja se ei ole aina kaikille itsestään selvyys. Joka tapauksessa on hauskaa miten suosittua juoksemisesta on tullut ja miten paljon juoksukulttuuri on muuttunut viime vuosien aikana. Esim. 5 vuotta sitten ei monelllakaan ollut vielä syke- ja gps-mittareita, nyt ne ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Tosi piristävää oli viikko sitten sunnuntai aamupäivästä, kun olin juoksemassa, ja vastaan tuli kaksi reippaasti juoksevaa miestä toivottaen hyvää huomenta ja tsemppiä lenkille! Tällaista juoksukulttuuria olisi kiva saada enemmänkin.

Maanantai

Maanantai ja paluu arkeen, mutta arki on onneksi ihan mukavaa. Tänään ehdittiin paljon; Isa oli puistotädillä, käytiin kirjastossa, juostiin musiikkiliikuntaan ja Aron kokeili ekaa kertaa syöttötuolia, hyvin maistui ruoka tuolissa istuen. Ja kirjastosta lainasin kirjan Teneriffan luontokohteista, niin voin aloittaa fiilistelemään lomaa, jolle lähdetään kolmen viikon päästä.

Sukellus kohti mukia.

Sinä olet minun siskoni

 

 

Katariina olisi täyttänyt tänään 26-vuotta. Kun itse täytin 26 elin vielä "vanhaa" elämääni, eli Kata oli vielä elossa enkä ollut raskaana eikä meillä ollut lapsia. Kun täytin 27 olikin moni asia muuttunut, Kata ei enää ollut täällä ja Isa syntyi. Eniten surettaa miten paljon Kata olisi tykännyt Isasta ja Aronista ja miten paljon lapset olisivat tykänneet Katasta.

 

 

Väsynyt perjantai

Perjantaissa on mukavaa se, että viikonloppu alkaa. Tänään olo on ollut kuitenkin väsynyt. Viime yönä taisi olla vähän liian monta herätystä ja sen lisäksi tunsin olevan jotenkin fyysisestikkin väsynyt. Juoksin kuitenkin tänään pitkähkön lenkin (noin 20km).  No huomenna on (ehkä) lepopäivä. Tällä viikolla on ollut paljon ohjelmaa, joten tuntui, että lapsetkin olivat väsyneitä.


Eilen tuli julki uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset. D-vitamiinin saantisuositusta lisättiin  yli 2-vuotiaille. Itse olen jo pidemmän aikaan ottanut noin 30 mikrogrammaa päivittäin. Ja toivonut, että auttaisi mm. parantamaan vastustuskykyä. Liikunnan vähimmäissuositus on 150 min viikossa kohtuullista liikuntaa tai 75 min reipasta liikuntaa. Määrät eivät ole kovin suuria, joten huolestuttavaa on se, että kaikki aikuiset eivät pääse edes näihin. Lapsille suositeltiin 1-2 tuntia liikuntaa päivittäin. Sekään ei ole kovin suuri määrä, kun esim. ulkoleikit ovat lapsille sopivaa liikuntaa.



No, nyt päätettiin perjantai-ilta oikein terveellisesti ja suositusten mukaisesti hampurilaisilla!

Edistysaskelia

Viimeisen viikon aikana Aron on muuttunut pieneksi ikiliikkujaksi lattialla. Siitä on jo pitkä aika kun Aron ensimmäisen kerran kääntyi. Mutta nyt liikkumiseen on tullut enemmän vauhtia. Aron kääntyy lähes välittömästi vatsalleen ja siinä kieputtelee itseään ympäriinsä ja yrittää kovasti päästä eteenpäin. Tosin vielä heikoilla menestyksellä. Eilen Isalla ja Aronilla oli ensimmäistä kertaa hoitajia illalla nukkumaanmenoaikaan asti. Vanhempani olivat hoitamassa heitä. Kaikki meni hyvin nukkumaanmenoaikaan asti, silloin Aron käynnisti konsertin. Onneksi kuitenkin Tomppa ehti varsin pian kotiin pelastamaan tilannetta ja vapauttamaan isovanhemmat. Isa totesi aamulla, että "Aron huusi tosi kovasti".

Itse olin  pitämässä maratonkoulun luentoa sekä harjoitusta. Meillä oli ohjelmassa tekniikkaharjoitus ja siitä innostuneena tein tänään itsekkin pitkästä aikaan juoksutekniikka-ja loikkaharjoituksia lenkin aikana. Oli aika raskasta!