Viimeistelyä kohti Tukholmaa

Valmistautuminen Tukholmaan alkaa olla tehtynä. Eilen juoksin alkuverryttelyn jälkeen 4km noin 4.10min/km vauhtia ja juoksu tuntui mukavalta (sitten lauantaina pitäisi pitää aikasamalainen vauhti ja kymmenkertaistaa matka). Illalla juoksin vielä juoksukoululaisten kanssa vajaan 5km rauhallista vauhtia. Tänään on ollut lepoa ja huomenna ajattelin mennä aamupäivästä pikkaisen verryttelemään. Illalla lähdetäänkin sitten kohti Tukholmaa. Tiistaina aloitin "hiilaritankkauksen" ja tänään pitäisi vielä syödä hiilaripitoinen iltapala. Kohta pitää myös aloittaa pakkaaminen rauhassa, että muistaa ottaa kaiken tarvittavan mukaan. Juoksua varten täytyy ottaa eri vaatevaihtoehtoja sortsista trikoisiin ja ja topista takkiin, jotta on sitten varaa valita. Sen lisäksi tietenkin lenkkarit, geelit, spibelt ja tietenkin myös lähtölupa ja garmin sekä kaikkea muuta tarpeellista.

Jännitystä ilmassa

Tukholman maratoniin ei ole enää montaa päivää jäljellä. Ja alkaa jo pikkaisen jännittämään. Onneksi flunssan jälkeen sain tehtyä hyvältä tuntuvia lenkkejä viikonloppuna. Jalat tuntuivat erityisesti lauantain lenkillä hyviltä, kun juoksin muutaman reippaamman vedon. Eilen olin hierojalla ja tänään olen pitänyt lepoa. Huomenna aamupäivällä ajattelin juosta hieman maratonvauhtista juoksua ehkä noin 3-4km ja lisäksi verkat. Sekä illalla vielä kevyt lenkki juoksukoululaisten kanssa. Sitten luultavimmin käyn vähän verryttelemässä perjantaina. Perjantaina lähdetäänkin sitten jo kohti Tukholmaa. Tämän hetkisen sääennusteen mukaan lauantain keli vaikuttaisi tosi hyvältä. Noin +15 ja melko tuuletonta

Viikonlopun aurinkoiset terveiset mökiltä.

 

Eka kisa

Tänään oltiin lasten kanssa Ammuu-konsertissa Tapiolassa ja sen jälkeen lähdettiin Kauniaisiin katsomaan Kurrenkierrosta. Tarkoituksena oli mennä kannustamaan mukana olevia maratonkoululaisia. Paikan päällä Isa kuitenkin ilmoitti, että haluaa osallistua kisaan ja marssi ilmoittautumiseen hakemaan numeroa. Noh eihän siinä tietenkään auttanut muuta kuin hakea numero ja mennä nuorimpien lasten lähtöviivalle (virallisesti nuorin sarja taisi olla 5-vuotiaille). Matkan pituus oli noin 600m. Me oltiin Aronin kanssa mukana, muutaman kerran käveltiin matkan aikana, mutta ihan hienosti Isa jaksoi juosta. Juoksun jälkeen hän ilmoitti, että haluaa mennä uudestaan vanhempien lasten kanssa. Ja äiti oli tyytyväinen. Oma valmistautumiseni Tukholmaan ei ole sujunut ihan suunnitelmien mukaan, sunnuntai-iltana iski flunssa ja tällä viikolla en ole juossut ollenkaan. Tänään olo on kuitenkin ollut jo suht hyvä, joten huomenna käyn ehkä hölkkäämässä pikkaisen.

Kisajännitystä, autosta ehdittiin hakea vielä lenkkarit ennen kisaa.

Aurinkoa, aurinkoa

Ihanan aurinkoinen viikonloppu takana. Ollaan oltu kotimaisemissa melko rauhallisesti, ulkoiltu ja liikuttu ja tänään pidettiin isälleni pienet "yllätysjuhlat" eläkkeelle jäämisen kunniaksi. Tarjoiltiin kuohuvaa ja sushia, oli hyvää. Aamupäivällä käytiin suosikki rannallamme, eli ihan pienellä uimarannalla Suvisaaristossa. Isa uskaltautui kokeilemaan merivettä varpaillaan. Suvisaaristosta lähdin  juoksemaan päivän treenin, eli pitkähkön lenkin 22km 4.43min/km vauhdilla. Juoksin Soukasta Rantaraitille (tämä oli se sama paikka, jossa Jennyn kanssa eksyimme aikaisemmin huhtikuussa) ja sitä pitkin sitten lenkin kotia. Tänään juoksu oli mukavaa ja oli hauska nähdä, miten paljon ihmisiä oli lähtenyt ulkoilemaan. Pukeutumistyylit olivat hyvin vaihtelevia, joku piti vielä takkia ja hanskoja ja osa oli lähtenyt jo ihan minimaalisissa vaatteissa ulos.

Motivaatio

Tänään puistossa tuli puhetta juoksemisesta yhden äidin kanssa ja hän kysyi, että miksi tykkään käydä juoksutapahtumissa. Rupesin miettimään asiaa. Itse asiassa minusta harjoittelu on itsessään kivaa, mutta toki se, että harjoittelee kisoihin, motivoi harjoittelemaan paremmin. Kisoissa tärkeintä on se, että juoksu kulkee hyvin ja mielellään mahdollisimman kovaa. Ennätykset ovat aina kivoja. Usein tapahtumissa näkee myös paljon samanhenkisiä tuttuja ja heidän kanssaan on mukava sitten puida juoksua etu- ja jälkikäteen. Toki se, että useimmat suhtautuvat juoksemiseeni kannustavasti on kivaa. Nytkin olen tullut tosi iloiseksi, kun monet ovat tulleet sanomaan, että hyvä juoksu HCR:ssä. Mutta se, että saa juosta melkein joka päivä on kyllä tärkeintä. Nytkin kun ollut kevyempiä viikkoja ennen kisoja, niin tuntuu että on jo kaivannut kunnollisia kovia treeniviikkoja. Tästä viikosta tulee harjoituksellisesti ihan hyvä, mutta seuraavat kaksi viikkoa tulevatkin olemaan sitten kevyempiä ennen Tukholman maratonia. Tänään juoksin 3x3000m ja totesin taas että ylämäkisessä maastossa minulla on tosi vaikea pitää vauhtia alle 4min/km Eli tänään kilometrivauhdit vaihtelivat niin, että tasaisella ja alamäessä pääsin helpohkosti alla 4min/km, mutta ylämäessä en.

Urheilukentällä

Kaksi peräkkäistä iltaa on vierähtänyt urheilukentällä. Eilen käytiin lasten kanssa Esbo IF:n Kunniakierros tapahtumassa. Oli mukava nähdä tuttuja ja lapset tykkäsivät seurata tapahtumia, Aron metsästi tapansa mukaan palloja ja kävi yrittämässä juoda pulloista, joita löysi kentältä. Tänä iltana olin pitämässä juoksukoulua puolestaan Leppävaaran kentällä. Ryhmä on iso yli 25 osallistujaa, mutta oikein mukavaa ja innokasta porukkaa. Tänään meillä oli juoksutekniikkaharjoitus ja se on aina mukava harjoitus pitää. Tulin itsekkin oikein hyvälle tuulelle. Harjoittelun suhteen olen ottanut aika rauhallisesti tällä viikolla, maanantaina juoksi noin 15km Aronin kanssa, eilen aamulenkki 8km + hieronta ja tänään vein Isan puistoon hölkkäkävellen (Isa siis pyöräili) ja sen jälkeen juoksin pk-lenkin yhteensä noin 14km.


Voi sitä saappaillakin juosta.

HCR

Tänään ohjelmassa oli siis HCR, siinähän se päivä sitten vierähtikin. Sijoitukseen ja aikaan, joka oli siis uusi ennätys 1.23.11, olen ihan tyytyväinen, mutta juoksun aikaiset fiilikset eivät olleet hyviä. Alkuun tuntui hengitys raskaalta ja sitten kun hengitys alkoi tuntua paremmalta, niin jalat tuntuivat jotenkin voimattomilta mäissä. Ja minusta tuntui, että koko matka oli pelkkää mäkeä ja paljon juostiin myös hiekkatietä. Hiekkatie tuntuu hieman raskaammalta alustalta kuin asvaltti. En ole myöskään hyvä juoksemaan alamäkiä, joten nekään eivät kovasti tuonneet helpotusta. Kotona kuitenkin hieman piristyin kun huomasin että keskivauhti oli 3.56min/km, eli kuitenkin ihan ok. Juoksun jälkeen olin aika pettynyt juoksuun ja oli reissulla muitakin, jotka pitivät juoksua raskaana. Muutaman viikon takainen Länsiväylä oli paljon rennompi ja parempi juoksu. Noh ei auta muuta kuin alkaa pikku hiljaa kääntää katse kohti todellista ponnistusta eli Tukholman maratonia. Ensi viikolla yritän saadahyvän treeniviikon aikaiseksi.

Omaa aikaa

Kun on pieniä lapsia, niin ei kovin usein tule vietettyä aikaa yksin kotona. Sitä on hassua kuvitella nyt, että minkälaista elämä oli ilman lapsia. Kotona taisi ainakin olla aika paljon rauhallisempaa. Tänään muu perhe lähti puolilta päiviltä kohti Poria ja mä jäin yksin kotiin. Ihmettelin, että mitäs nyt teen. Ensiksi tein muutaman jutun koneella, sitten rupesin siivoamaan ja järjestelemään tavaroita. Hetken nautin myös rauhasta ja auringon pilkahduksesta terassilla lukien Juoksija-lehteä. Sitten otin suunnan kohti Kisahallia ja kävin hakemassa HCR:n juoksunumeron sekä muuta härpäkettä exposta. Tuttujakin näkyi muutama. Keskustassa tapasin muutaman ystävän ja käytiin syömässä. Tehokas reissu, ehdin tehdä myös muutamia ostoksia ja ostaa äitienpäivälahjan. Huomenna olisi siis tarkoitus juosta reippaasti ja sitten onkin enää kolme viikkoa ennen Tukholman maratonia. Se ei ole paljoa!

Voihan toukokuu

Pari viimeistä päivää ei ole ollut taas ihan helpoimmasta päästä. Eilen Aron oli iltapäivän ja illan kiukkuinen, taisi olla väsynyt. Ja tänään Isan kanssa saatiin illalla aikaiseksi hyvät uloslähtöitkuraivot. Ja lopputulos oli, että ei lähdetty ulos. Mikä on harvinaista, mutta en vain viitsinyt antaa periksi. Aamu alkoi kuitenkin vähän talvisemmissa merkeissä, kun satoi lunta. Isa totesi että: "Jee, tulee joulu ja mä voin katsoa tonttu toljanteria." Talvisesta kelistä huolimatta mentiin tänään Isan kanssa pyörällä puistotädille, eli siis mä sain hyvän alkulämmittelyn kun suurimman osan matkasta (noin 4km) annoin Isalle vauhtia ja hölköttelin. Alkuverkan jälkeen juoksi hieman vauhtikestävyyttä, eli 10km noin 4.10min/km vauhtia. Juoksu tuntui ihan mukavalta, ei nyt mitenkään tosi hyvältä, mutta ei nyt kovin vaikealtalkaan.

Uloslähdön sijaan jumpattiin kotona.

Toukokuun aloitus

Huhtkuussa taisi tulla hehkutettua liikaa hienoja säitä, eipä ole viime päivinä ollut samaa ongelmaa. On nimittäin ollut kylmä ulkona! Vappukin meni rauhallisesti grillaillen mukavassa seurassa, mutta syöminen tapahtui kuitenkin sisällä, kun ulkona oli turhan viileää ja kosteaa. Vapun päivänä lähdin aamupäivästä juoksemaan pitkän lenkin 26km ja ihmettelin miten paljon oli lenkkeilijöitä liikkeellä, olin odottanut olevan paljon hiljaisempaa. Tänään meillä oli maratonkoulu, ensiksi vedin muutamalle koululaiselle Cooperin testiä ja sitten juoksimme vielä  reippaampia vetoja. Välillä satoi hieman vettä ja sade teki ilmasta kyllä viileän.

Muutama pallo tarttunut matkaan.