Omaa aikaa

Kun on pieniä lapsia, niin ei kovin usein tule vietettyä aikaa yksin kotona. Sitä on hassua kuvitella nyt, että minkälaista elämä oli ilman lapsia. Kotona taisi ainakin olla aika paljon rauhallisempaa. Tänään muu perhe lähti puolilta päiviltä kohti Poria ja mä jäin yksin kotiin. Ihmettelin, että mitäs nyt teen. Ensiksi tein muutaman jutun koneella, sitten rupesin siivoamaan ja järjestelemään tavaroita. Hetken nautin myös rauhasta ja auringon pilkahduksesta terassilla lukien Juoksija-lehteä. Sitten otin suunnan kohti Kisahallia ja kävin hakemassa HCR:n juoksunumeron sekä muuta härpäkettä exposta. Tuttujakin näkyi muutama. Keskustassa tapasin muutaman ystävän ja käytiin syömässä. Tehokas reissu, ehdin tehdä myös muutamia ostoksia ja ostaa äitienpäivälahjan. Huomenna olisi siis tarkoitus juosta reippaasti ja sitten onkin enää kolme viikkoa ennen Tukholman maratonia. Se ei ole paljoa!